eu4journalists

Sisämarkkinat

2. Kaupan esteet

Talousteoriassa ’vapaakauppa-alue’ syntyy kun kaksi tai useampi jäsenmaa poistaa tullimaksut ja kiintiöt sekä sallii tavaroiden vapaan ostamisen ja myynnin välillään. Vapaakauppa-alueen laajentaminen tulliliitoksi tarkoittaa, että kaikki alueen jäsenmaat soveltavat samoja tullimaksuja ja yhteisiä kiintiöitä tuontiin ja vientiin alueen ulkopuolisia maita koskien.

Yhteinen markkina-alue rakentuu näille kahdelle vaiheelle sallimalla tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaan liikkumisen kaikkien jäsenmaiden välillä. Silti, vaikka onkin suhteellisen helppo prosessi poistaa tullimaksut ja kiintiöt perushyödykkeiltä ja –tavaroilta, teollisuustuotteiden ja erityisesti palveluiden rajat ylittävää myyntiä vaikeuttavat vielä monet tullaukseen liittymättömät esteet.

Esimerkiksi turvallisuusmääräykset, testausvaatimukset ja standardikokojen eroavaisuudet saattavat vaikeuttaa vaikkapa italialaisen pesukonevalmistajan mahdollista myyntiä Saksassa, Skandinaviassa ja Espanjassa.

Jotkin esteet ovat tapojen tuottamia, kuten autonvalmistajien tarve tuottaa oikeanpuoleisen ajon autoja Iso-Britanniaan ja Irlantiin ja vasemmanpuoleisia muualle EU:iin. Jotkut esteet taas säilyvät lähinnä protektionistisista syistä: hallitukset joutuvat teollisuuden intressiryhmien tai ammattiliittojen eivätkä uskalla poistaa esteitä pelätessään, että markkinoiden avaaminen kilpailulle saattaisi aiheuttaa negatiivisia seuraamuksia.

EU:n sisämarkkinoiden rakentamiseen suunnattujen toimien määrä on vaihdellut riippuen siitä, mistä vapaudesta on kyse. Edistystä on tapahtunut ehkä eniten tavaroiden liikkumisvapaudessa vuosien 1986-1992 aikana toteutetun markkinoiden yhtenäistämiseen tähdänneen suuren yhteensovittamisohjelman jälkeen.

Euroopan yhtenäisasiakirja (vuodelta 1986) esitteli laajalle levinneen tavan käyttää enemmistöäänestystä päätöksenteossa. Se otettiin käyttöön etenemisen nopeuttamiseksi ja yhden tai kahden jäsenmaan yhdentymisprosessin pysäyttämismahdollisuuksien poistamiseksi. Vaikka ohjelma on ollut varsin menestyksekäs, tavaroiden vapaalle liikkumiselle on edelleen olemassa esteitä ja muilla kaupan aloilla niitä on vielä enemmän.

Lissabonin strategian – tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin talousalue- kanssa painiskelevat vaikutusvaltaiset kommentaattorit ovat painottaneet tarvetta saada sisämarkkinoista todella yhtenäiset, jotta unionin taloudelle saataisiin uutta nousuvoimaa. Poliittinen tahto tarvittavien muutosten tekemiseen on kuitenkin ollut melko heikko, koska pelätään päätösten mahdollisia kielteisiä seurauksia työllisyyteen. Entistä laajemman liberalisoinnin vaikutukset olivat todellakin keskeisimpiä argumentteja Ranskan ja Alankomaiden ei-kampanjoissa, kun maissa järjestettiin kansanäänestys EU:n perustuslaillisen sopimuksen hyväksymisestä.