eu4journalists

Sisämarkkinat

1. Visio 2000-luvun sisämarkkinoista

Vuoden 2007 alussa Euroopan komissio esitteli näkemyksensä siitä, millainen tulevaisuus Euroopan sisämarkkinoilla tulee olemaan. Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso sanoi:

“Sisämarkkinat on Euroopan ponnisteluiden ytimessä. Kansalaisille se tarkoittaa oikeutta asua ja työskennellä toisessa EU-maassa ja päästä käsiksi suurempaan määrään laatutuotteita ja –palveluita entistä halvemmalla. Yrityksille se tarkoittaa toimimista 500 miljoonan asukkaan kotimarkkinoilla lainsäädäntöön, keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen perustuen. Sisämarkkinat on tärkeämpi kuin koskaan ennen. Haluan nyt nähdä sen vahvistuvan ja mukautuvan 2000-luvun globalisoituneeseen maailmaan. ”

“Yhteismarkkinoiden” perusta valettiin vuonna 1957, kun Rooman sopimus loi Euroopan talousalueen (ETA, European Economic Community eli EEC). Se on siitä saakka ollut yksi Euroopan unionin tärkeimmistä politiikan alueista. Alue, joka edistyi huimasti kerralla, kun komissio julkisti sisämarkkina-aloitteensa vuonna 1985. Sisämarkkinapolitiikan ytimessä on ”neljä vapautta” – ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuminen. Komission laskelmien mukaan vuodesta 1993 vuoteen 2003 sisämarkkinat loivat ainakin 2,5 miljoonaan uutta työpaikkaa ja tuottivat yli 300 miljardia euroa lisää varallisuutta. Viisikymmentä vuotta sisämarkkinoiden perustan luomisen jälkeen komissio siirtää niiden painopistettä rajat ylittävän kaupan esteiden purkamisesta markkinoiden paremman toimimisen varmistamiseen hyödyttääkseen kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä. Siirtymä pitäisi komission mukaan tehdä ”kilpailukykyistä, kuluttajan valintoja kunnioittavaa ja ympäristöasioissa vastuullista yrityskulttuuria edistäen.” Komissio haluaa myös entistä suuremman yhdentymisen sosiaalisten vaikutusten ja eri sektoreiden kilpailulle avaamisen entistä parempaa arviointia.”

Monet eurooppalaiset ovat ilmaisseet huolensa globalisaation hajaannuttavasta vaikutuksesta. Komission näkemyksen mukaan näiden markkinoiden avaamisen vaikutusten ennakoiminen ja niiden vaikutuspiiriin suoraan kuuluvin ihmisten tukeminen muutoksessa ovat sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen kuuluvia asioita. Itse asiassa EU:n niin sanottu ’Globalisaatioon mukautumista helpottava rahasto’ (Globalisation Adjustment Fund, EGF) esiteltiin vuonna 2005 vastaamaan näihin huolenaiheisiin erityisesti Ranskassa ja avustamaan kaupan vapauttamisen tarpeettomiksi tekemiä työntekijöitä. Rahastosta annetaan joka vuosi jopa 500 miljoonaa euroa rahaa, jonka avulla näille ihmisille etsitään uusia työpaikkoja.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC (The European Trade Union Confederation) ja Euroopan työnantajajärjestö Businesseurope ovat molemmat ottaneet tyytyväisinä vastaan Euroopan komission uuden näkemyksen 2000-luvun sisämarkkinoista.

Siitä huolimatta paljon on vielä tehtävää sisämarkkinoiden valmiiksi saamisessa. Tietyillä tunteita herättävillä eli esimerkiksi terveydenhuollon, taloudellisten palveluiden ja verkkoteollisuuden kuten energian alueilla EU:n markkinayhtenäisyyden huippuunsa hiominen tulee vielä viemään aikaa.