eu4journalists

Ympäristö

4. REACH – Kierrätys ja jätteiden torjunta – Ilmanpuhtaus

REACH

Pitkään odotettu kompromissipäätös REACH-kemikaaliasetuksesta (REACH: kemikaalien rekisteröinti-, arviointi- ja lupamenettely) saavutettiin joulukuussa 2006 ja asetus astui voimaan kesäkuussa 2007.

REACH-asetus koskee n. 30 000 markkinoilla jo olevaa ainetta, joista kemikaalien valmistajien ja toimittajien on arvioitava mahdolliset ympäristövaikutukset ja riskit ihmisen terveydelle ja jotka on rekisteröitävä. Asetus kattaa eri tuotteita leluissa käytetyistä muoveista kännyköihin ja talousesineistä puhdistusaineissa, maaleissa ja tekstiileissä käytettyihin kemikaaleihin.

Kaikki aineet tulee rekisteröidä seuraavan 11 vuoden aikana uuteen Euroopan kemikaalivirastoon - European Chemicals Agency (ECHA) - , joka sijaitsee Helsingissä. Viraston tehtävänä on hallinnoida ja ohjata vaarallisimpien kemikaalien arviointia ja huolehtia rekisteröitävien kemikaalien julkisesta tietokannasta. Työ tullaan aloittamaan kaikkein myrkyllisimmistä ja yleisimmistä kemikaaleista. Myrkyllinen aine on korvattava turvallisemmalla aineella, jos tätä on mahdollista käyttää kohtuulliseen hintaan. Vastuu aineiden turvallisuudesta on valmistajilla.

REACH-järjestelmän tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä sekä samalla ylläpitää Euroopan unionin kemianteollisuuden kilpailukykyä ja edistää sen innovatiivisuutta.

Kierrätys ja jätteiden torjunta

EU:ssa syntyy jätettä keskimäärin 1,3 miljardia tonnia vuosittain. Tästä n. 40 miljoonaa tonnia on myrkyllisiä aineita. Jokainen EU-kansalainen tuottaa keskimäärin yli 500 kiloa jätettä joka vuosi, kuitenkin vain alle yksi kolmasosa kunnallisesta jätteestä kierrätetään ja melkein puolet jätteestä menee kaatopaikoille.

DEU:n yritykset jäteongelman ratkaisemiseksi - kasvavista jätevuorista huolimatta – ovat pitkän aikaa olleet hajanaisia. EU on 1970-luvulta lähtien tuottanut tusinan verran tehottomia jätehuoltoa koskevia direktiivejä. Joulukuussa 2005 Euroopan komissio esitteli vihdoin jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevan strategian - Thematic Strategy on Waste Prevention and Recycling - , joka määrittelee jätehuollon uudet suuntaviivat tuotteiden koko elinkaaren huomioiden. Tavoitteena on vähentää jätteiden syntymistä, edistää kierrätystä ja uudelleenkäyttöä luomalla markkinat kierrätystuotteille.

Strategian uutta lähestymistapaa edustavat– uudistaen tällä tavoin vuoden 1975 jätepolitiikan puitedirektiiviä - tuotteiden elämänkaaren huomioonottaminen jätepolitiikassa, kansalliset jätteiden ehkäisyohjelmat, kierrätyksen edistäminen, uusien markkinamekanismien (kuten kaatopaikkaveron) käyttöönotto jäsenmaissa ja jätelainsäädännön modernisointi.

Keskustellessaan jätedirektiivin uudistamisesta 2006, EU:n ympäristöneuvosto painotti jätetuotannon vähentämisen tärkeyttä ja jätteiden ehkäisyn huomioonottamista tuotepolitiikan ja sähkölaitteiden energiatehokkuuden aloilla.

Helmikuussa 2007 Euroopan parlamentti vaati jätteiden vähentämiselle sitovia tavoitteita ja EU:n jätepolitiikalle uutta arvohierarkiaa, joka luokittelisi jätehuollon viiteen luokkaan: ehkäisy, uudelleenkäyttö, kierrätys, talteenotto ja turvallinen ja ympäristöystävällinen loppukäsittely. Parlamentti haluaa vakiinnuttaa jätteiden määrän vuoteen 2012 mennessä vuoden 2008 tasolle sekä saada jätemäärän laskemaan vuodesta 2020 lähtien. 50 prosenttia kuntien jätetuotannosta pitäisi pystyä kierrättämään vuoteen 2020 mennessä.

Keskustelu EU:n jätepolitiikasta jatkuu. Yksi kiperimmistä asialistalla yhä olevista keskustelunaiheista koskee jätteiden polton uudelleenluokittelua ”käsittelystä” ”uudelleenkäytöksi”.

Ilmanpuhtaus

Euroopan komission arvion mukaan pienhiukkasista aiheutuneet ilmansaasteet ja otsoni johtivat 370 000:een ennenaikaiseen kuolemantapaukseen EU:ssa vuonna 2000. Vuonna 2005 Komissio esitteli ilman laatua koskevan teemakohtaisen strategian - Thematic Strategy on Air Pollution - jonka tavoitteena on vähentää ilmansaasteista johtuvat ennenaikaiset kuolemantapaukset 230 000:een vuoteen 2020 mennessä.

Strategia keskittyy vähentämään viiden haitallisimman aineen päästöjä ja alailmakehän otsonin muodostumista vuoteen 2020 mennessä:

• hiukkaspäästöt eli hienot pölyhiukkaset tai pienhiukkaset joita muodostuu mm. autojen pakokaasuista ja tietyistä kemiallisista reaktioista, ovat suurin ilmansaasteuhka ja terveysriski
• ammoniakkia muodostuu lähinnä eläinjätteestä ja lannoitteista
• typpioksidi aiheuttaa happosateita ja järvien rehevöitymistä ja muodostaa alailmakehän otsonia
• rikkidioksidi muodostuu hiilen ja öljyn poltosta
• haihtuvat orgaaniset yhdisteet muodostuvat liuottimien ja maalien käytöstä ja pakokaasuista ja ovat yksi tärkein alailmakehän otsonin aiheuttajista
• alailmakehän otsoni syntyy haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja typen oksidien välisistä kemiallisista reaktioista, on ihmiselle hengenvaarallinen ja aiheuttaa metsien ja maatalouden saastumista.

Euroopan komissio haluaa asettaa ilmansaasteiden torjunnan tavoitteet sellaisiksi, että puhtaan teknologian käyttöönotto antaisi Euroopan elinkeinoelämälle kilpailuedun muuhun maailmaan verrattaessa.

Strategian hinnaksi on arvioitu 7,1 miljardia euroa vuosittain vuoteen 2020 saakka. Komission ympäristöpääosasto laskee kuitenkin samalla, että strategian käyttöönotosta terveydelle aiheutuvat hyödyt, kuten ennenaikaisten kuolemantapausten vähentyminen, sairaslomien väheneminen ja kasvava tuotantokyky, olisivat vuosittain 42 miljardin euron arvoiset.

EU keskustelee vuonna 2007 strategiaan liittyvästä uudesta ilmanlaatua koskevasta direktiivistä (Ambient Air Quality Directive).