Tiede ja tutkimus
1.Kilpailukyvyn säilyttäminen
Tiede, tutkimus ja teknologinen kehitys auttavat luomaan työpaikkoja, hyvinvointia ja elämänlaatua. Euroopan Unionin tutkimuspolitiikan tavoitteena on ”organisoida yhteistyötä eri tasoilla, koordinoida kansallisia ja eurooppalaista politiikkaa, tukea tutkimusryhmien verkottumista ja kasvattaa ihmisten ja ideoiden liikkuvuutta Euroopan kilpailukyvyn kasvattamiseksi ja lujittamiseksi.”
Eurooppalainen tutkimus alkoi vuonna 1956 Euratom -sopimuksesta ja keskittyi aluksi ydinvoimaan. Eurooppalaisen tutkimuksen kasvu oli kuitenkin hidasta ja ensimmäinen tutkimuksen ja teknologisen kehityksen puiteohjelma Esprit hyväksyttiin 80-luvun alussa vuosiksi 1984-1994. Vuodesta 1984 lähtien kuusi puiteohjelmaa ovat ohjanneet yhteistyötä eurooppalaisessa tutkimuksessa.Viimeisin tutkimusta koskeva 7. puiteohjelma toteutetaan vuosina 2007-2013, ja sen tehtävänä on luoda taloudellista kasvua ja työpaikkoja.
Tänä päivänä EU on johtavassa asemassa monella teknologisella alalla, mutta joutuu vastaamaan perinteisten kilpailijoiden kuten Yhdysvaltojen ja Japanin lisäksi myös nousevan talouden maiden, kuten Kiinan, Intian ja Brasilian, taholta tuleviin kasvaviin haasteisiin.
Vaikka tutkimus on tärkeä osa eurooppalaista politiikkaa, tieteen ja tutkimuksen apurahoituksen kasvu on vienyt paljon aikaa. Eurostatin mukaan , tutkimukseen ja kehitykseen on Euroopassa viime vuosina kulutettu 1,9 % bruttokansantuotteesta kun taas Yhdysvalloissa 2,7 % ja Japanissa 3,2 %. Kiinassa vastaava luku oli 1,3 % vuonna 2005. EU:n sisällä erot ovat suuria: Ruotsi ja Suomi sijoittavat tutkimukseen yli 3,5 % BKT:sta, kun taas Kypros ja Romania pelkästään 0,4 %.
Kun mitataan innovaatioiden määrää ja laatua, on EU viimeisten viiden vuoden aikana kirinyt hitaasti kiinni eroaan Yhdysvaltojen [katso EIS – Euroopan innovaatioiden tulostaulua vuodelta 2006] (http://www.proinno-europe.eu/index.cfm?fuseaction=page.display&topicID=5&parentID=51). Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa ovat innovaatiojohtajia niin EU –jäsenmaiden keskuudessa kuin maailmanlaajuisestikin, tämä näkyy keskimääräistä parempina tuloksina ja suurempina sijoituksina innovaatioiden alalla.
EU:n päämääränä on sijoittaa tutkimukseen ja kehitykseen keskimäärin 3 prosenttia kansallisista BKT:sta vuoteen 2010 mennessä, tämä on Lissabonin kasvu- ja kilpailukykystrategian tavoitteena. “Seuraavina seitsemänä vuotena tutkimusta koskevat puiteohjelmat eivät tule olemaan pelkästään isompia tai rohkeampia. Tutkimuksesta tulee välttämätöntä Euroopan jatkaessa tietoyhteiskunnan rakentamista,” sanoi komissaari Janez Potočnik EU:n tutkimusta ja teknologiaa koskevan seitsemännen puiteohjelman aloitustilaisuudessa tammikuussa 2007. Lissabonin strategian mukaan Euroopan taloudellista kasvua ja työpaikkojen tai vielä vähemmän innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden luomista, joiden avulla Euroopan liiketoiminnasta tulee kilpailukykyistä avoimessa maailmantaloudessa, on vaikea ajatella ilman dynaamista tieteen kehitystä.
Euroopan Unioni on viime aikoina laittanut isomman vaihteen päälle eurooppalaisten innovaatioiden tukemisessa. EU:n uusin tieteellinen järjestö, Euroopan tutkimusneuvosto http://erc.europa.eu/ , pantiin pystyyn vuoden 2007 alussa Euroopan kilpailukykyisenä pitävien huippututkimuksen ja uuden teknologian rahoittamiseksi. Tutkimusneuvoston budjetti on 7,5 miljardia euroa vuoteen 2013 saakka. Neuvoston 22 jäsentä ovat tunnettuja tieteilijöitä, jotka ohjaavat apurahoja ympäri Eurooppaa oleville tutkijoille ja tiedemiehille, tutkimusprojekteille tieteiden ja teknologian sekä yhteiskunta- ja humanististen tieteiden saralla.Tutkimusneuvosto suosii varsinkin luovia, riskiä ottavia ja nuoria tieteellisiä lahjakkuuksia.
Toisen uuden aloitteen, Euroopan teknologiainstituutin, on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2008.
EU:n tiede- ja tutkimuspolitiikassa on kaksi päänäkökohtaa: 1) Vuoteen 2010 mennessä Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) päämääränä on luoda yhtenäisempi tiede- ja tutkimusympäristö, yhtenäiset tietomarkkinat koko EU:n alueelle; 2) ERA voi toimia taloudellisesti vain EU:n tutkimusta koskevien puiteohjelmien avulla.
Lisää tietoa EU:n tutkimuksesta voi löytää Komission Tutkimus-verkkopalvelusta tai yhteisestä tutkimuskeskuksesta http://www.jrc.ec.europa.eu/ , joka on perustettu jäsenvaltioiden yhteisten etujen ajamiseksi tarjoamaan riippumatonta tieteellistä ja teknistä tukea Euroopan tutkimuspolitiikan luomisessa, kehittämisessä, toteutumisessa sekä seurannassa.
Päivitettyä tietoa yksittäisistä aloitteista ja aktiviteeteista tutkimuksen saralla on saatavilla Cordis –tietopalvelun kautta.
Quick-jump to other chapters in this dossier :
Chapters
- 1.Kilpailukyvyn säilyttäminen
- 2.Eurooppalainen tutkimusalue (ERA)
- 3.Tutkimusta koskeva seitsemäs puiteohjelma
- 4.Uusilla rajoilla
- 5. Key policy makers and contacts