eu4journalists

Työllisyys - Sosiaaliasiat - Terveys

1. Taustaa

Ydinkysymykset:

• Kilpailukyvyn ylläpitäminen globaalissa taloudessa
• Työllisyys, sosiaaliset aloitteet ja terveys Lissabonin strategian jatkeina
• Työmarkkinoiden uudistaminen

Euroopan unionilla on maailman suurin talous. EU:n 1980- ja 1990-lukujen talouskasvukeskeisyys on uuden vuosituhannen alkaessa tietä myös muille päämäärille, joiden avulla tähdätään kestävään kasvuun, sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen ja EU-kansalaisten parempaan terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin. Säännösten ja aloitteiden avulla EU etsii sopivaa tasapainoa globaalissa taloudessa kilpailukykyisenä pysymisen ja kansalaisille kunnollisten työ- ja asuinolosuhteiden tarjoamisen välillä. Jokaisella jäsenmaalla on kuitenkin oma sisäinen politiikkansa työllisyyden ja sosiaaliasioiden sääntelyyn ja siksi Maastrichtin sopimukseen kirjattu subsidiariteetti- eli toissijaisuus- tai läheisyysperiaate, sitoo EU:n kädet tietyissä jäsenmaille tärkeissä kysymyksissä. Periaatteessa sosiaaliasiat ja terveyspolitiikka ovat siis kansallisella tasolla jäsenmaiden vastuulla.

EU:n rooli on enemmänkin koordinoijan, joka avustaa jäsenmaita saavuttamaan yhteisiä tavoitteita: tasa-arvon, parannuksia työolosuhteissa, työterveys- ja –turvallisuusasioissa ja verkostojen rakentamisessa työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi. Vaikka tietyt laajalti uutisoidut ruokaturvallisuuteen liittyvät pelonaiheet ovat viime vuosina lisänneet halua yhteistoimintaan, unionin rooli on silti edelleen rajoitettu koordinointiin, tiedottamiseen ja tutkimuksen tukemiseen. EU:n saavutuksiin kuuluu mm. Euroopan lääkeviraston (EMEA ) laajentaminen sisältämään myös uudet jäsenmaat ja kandidaattimaat, sekä valtavat ponnistelut paremman yhteyden aikaansaamiseksi tutkijoiden, median ja yleisön välille.

Useimmat nykyisistä aloitteista työllisyydessä, sosiaaliasioissa ja terveydessä ovat uudistetun Lissabonin strategian laajennuksia taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen nuorentumiseen. Lissabonin strategian mukaanhan EU:sta “on vuoteen 2010 mennessä tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.”

Vuonna 2004 komissio valtuutti Alankomaiden entisen pääministerin Wim Kok’in johtamaan Lissabonin strategian arviointikomiteaa. Komitean mukaan vain vähän oli siihen mennessä tehty Lissabonin strategian päämäärien saavuttamiseksi ja että unioni oli taloudellisen pysähtyneisyyden tilassa. Suosituksena oli, että talouskasvuun ja työllisyyteen suunnattaisiin entistä enemmän huomiota.

Komission kasvun ja työllisyyden eli Growth and Jobs -kumppanuusstrategian aloite tähtäsi Kokin raportin listaamien ongelmien ratkaisemiseen. Työllisyystavoitteena on nostaa koko alueen työllisyys 70 prosenttiin. Keskeisiin alueisiin kuuluu myös innovoinnin vauhdittaminen, useampien ja parempien työpaikkojen luominen, mukautuva työvoima, parempi koulutus ja taidot, tutkimukseen ja tuotekehitykseen investoiminen, Euroopan rakenteen parantaminen, tehokkaat sisämarkkinat ja parempi sääntely.

Komission Yhteinen työllisyysraportti helmikuulta 2007 kertoi, että työttömyys laski vuoden 2004 9,1 prosentista 8,8 prosenttiin vuonna 2005 ja työllisyys nousi 0,8% vuonna 2005. Raportissa sanottiin myös, että vuodelle 2010 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi pitäisi luoda 22 miljoonaa uutta työpaikkaa. Työllisyysraportin lisäksi komissio julkaisi myös Sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan yhteisen raportin, jossa painotettiin ”tarvetta korjaaviin toimiin, joilla torjutaan lasten köyhyyttä, edistetään aktiivista osallisuutta ja nykyaikaistetaan eläkejärjestelmiä sekä terveyspalvelujen ja pitkäaikaishoidon saatavuutta.” Sosiaaliraportissa todettiin, että vuonna 2004 16% EU-kansalaisista eli köyhyysrajalla, joksi määriteltiin 60% tai vähemmän kansallisesta keskitulosta.

Kasvuun ja työllisyyteen pumpattu uusi voima näyttää toimimisen merkkejä: vuonna 2006 työllisyys unionin alueella koheni 1,4%.

Työmarkkinoiden uudistaminenon seurausta maailmanlaajuisesta kilpailusta ja tiettyjen työllisyysalojen muutoksesta, teknologiasta joka muuttaa työmarkkinoita ja monesta muusta tekijästä. Selvitäkseen näistä muutoksista EU:n täytyy uudistaa työmarkkinoiden rakenne, jotta se voi edistää yrittäjyyttä ja kilpailua. Kaikki ne säännökset, jotka vaikuttavat uudistukseen on järjestetty rakennejärjestelyn iskuryhmän (Restructuring Task Force) alaisuuteen ja on perustettu rakennejärjestelyfoorumi (Restructuring Forum). Säännökset sisältävät:

• Globaaliin talousjärjestelmään liittämisen varmistava lainsäädäntö, sisältäen yritysten rakennejärjestelyt ja sosiaalisen vuoropuhelun käyttöön ottamisen ja teollisuus- ja yrityspolitiikan taloudellisen ja teknisen kehityksen vauhdittamiseksi ja muutoksen ennakoimiseksi
• Tehokas työllisyyspolitiikka parantamaan työmarkkinoita ja kasvattamaan työntekijöiden sopeutuvuutta ja investoiminen henkilöpääomaan
• EU-rahoitus
• Kilpailupolitiikka, myös valtionavun kontrollointi ja fuusioiden sääntely
• Ulkopolitiikka EU:n ja sen kumppaneiden välillä ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa

EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kaksi kulmakiveä ovat: Euroopan työllisyysstrategia työpaikkojen luomisessa ja työmarkkinoiden uudistamisessa ja Sosiaaliagenda varmistamassa, että EU:n kasvusta saatavat hyödyt jakautuvat tasaisesti kaikille ja kaikkialle Euroopan unionin alueella.